Toinen viikko alkoi muuttohommissa Tampereella.
Äiti oli vaihtamassa saman talon sisällä asunnosta toiseen ja tarvitsi suunnitteluapua uuden kodin sisustamiseen. Lähdin tietenkin apuun. Kun leiskat oli tehty, alkoi perinteinen kantoapu… Harvalla naisella on vähänlaisesti vaatteita ja minun rakas äitini ei myöskään lukeudu heihin;) Onneksi molempina iltoina lämmitettiin sauna, jotta aavistuksen hakatut lihakset ja mieli rentoutui.
Helsinkiin takaisin ja harmauteen. Pakkaset olivat vaihtuneet loskaan, olo uudestaan flunssaisempi – tuntui jo vähän ankealta. Päiväreissu Mikan kanssa Ikeaan ja seuraava päivä sängyn pohjalla. Loppuviikon piristys oli jälleen käynti vesijuoksemassa Yrjönkadulla sekä kahvitreffit Espresso Housessa Forumissa. Jösses, miten voikin piristää altaassa käynti ja kuulumisten vaihto!:)
Lauantaille olikin sitten varattu shokkirysäys. Geen (asuu parhaillaan ulkomailla) alivuokralaisen osoittautuessa vuokrahuijariksi, menimme lopulta paikan päälle ja järkytys oli melkoinen! Asukkaista tyhjä asunto näytti huumeluolalta. Kaikki ikkunat teipattu tummilla kankailla, tavarat sekaisin – seassa varastettua tavaraa … osa kalustettuna vuokratun asunnon tavaroista kadonneena, osa hajotettuna. Aloin täristä. Tuntui siltä, että oksennus lentää pian. Oli selvää, että asunnossa oli majaillut myös muita kuin itse vuokralainen. Asunnon lukot vaihdettiin ja oltiin viranomaisiin yhteydessä. Hirvittävä kokemus etenkin kun ei ollut kyse vain materiaalisesta menetyksestä vaan tunnearvokkaista jutuista. Oli vaikea nukkua ilman aivoissa surraavia kuvia paikalta:(
Viikko kaksi ei ollut feivorit. Sen päällä leijui jotain harmaata ankeutta ja rikoksen kohteeksi paljastuminen vei turvattomuuden tunteeseen ja syvälle. Ja vielä edessä Trumpin virkaanastujaiset tulevalla viikolla. Voi synkkyys.