Yöpöydälläni on pöytälamppuun nojannut kuukausikaupalla polaroid-kuva tyttärestäni. Pienellä pöydällä on arjessa isohko merkitys. Sitä silmäillään päivittäin ja koska se on sängyn vieressä, pitää käden ulottuvilta löytyä aina hyvää luettavaa. Yöpöydällä säilytetään usein myös pieniä henkilökohtaisia tavaroita – ei ole epäselvää kumpi pöydistä on mieheni ja kumpi minun. Tukkalenksu, Marshallin nahkaiset kuulokkeet, vihkisormus. Muun muassa nämä ja se kuva tyttärestä. Joka ainoa yö paikallaan. On lohdullista ajatella, että valon sytyttäminen pimeässä paljastaa rakkaat kasvot, samoin kuin lukeminen tai musiikki viihdyttää ja vihkisormus voimaannuttaa aamuisin uuteen päivään.