Sunnuntaihin kuului kävely Espan kupeeseen Rikhardinkadun kirjastoon. Keväisempi takki, valkoiset tennarit ja Korkeavuorenkatu. Ah, mikä tunnelma vielä kotiin palattuamme, kun taivaalla väreilevä aurinko tulvi olohuoneen halki. Esteettä Tallinnasta asti.
Vesterinen Yhtyeineen (noh, rakas mieheni You tuben avustuksella) soitti meille tätä
Oli siis nautittu vähän parempi sunnuntailounas jälkiruokineen, fiilis oli hyvä ja silti halusin kirjoittaa muutaman sanan rahasta. Etenkin siitä näkökulmasta, että joku suunnittelisi jäävänsä vuorotteluvapaalle.
Raha on Suomessa usein tabu. Siitä ei haluta kertoa tarkkoja lukuja. Kukaan ei kerro somessa sentilleen palkkatuloansa. Säästöistä, perintösummista tai veloista puhumattakaan. Summista puhutaan useimmiten vain kun on kyse veroista. Jos silloinkaan. Ihan kuin jo suomenkielen sana RA-HA kuulostaisi vähän sarkastiselta. ”-Haha”. Sehän nauraakin meille…?
Raha on monella mielessä kuitenkin. Joko siitä haaveillaan tai sitä tavoitellaan. Sen riittävyyttä pohditaan ja joillain se vie yöunet. Siitä iloitaan, kun se on ansaittu ja ehkä vielä enemmän sen osuessa yllätyksellisesti kohdalle. Sen avulla pyöritetään palveluja ja yrityksiä, yksityistalouksia ja tietenkin valtiontaloutta. Usein sanotaan, että rahalla on väliä vasta kun sitä ei ole. Siinä on kyllä vissi perä!
mikä etuus?
Maksimi 180 päivän vuorotteluvapaalle jäämisen ehtoja on muun muassa
- yli 20 vuoden työhistoria
- työttömän työntekijän palkkaaminen tilalle
- työnantajan ja työntekijän sopimus asiasta
Yllä mainittuja koskee toki monenlaiset lisäehdot ja rajoitukset liittyen mm. työsuhteisiin, ikään, tilalle palkattavan henkilön työttömyyshistoriaan. Mikäli kaikki ehdot täyttyvät, on vielä taloudellinen näkökulma.
Vuorotteluvapaakorvaus on
- 70% siitä työttömyyspäivärahasta,
jota saisi jos jäisi työttömäksi - veronalaista tuloa
- sen maksaa joko työttömyyskassa
(ansiosidonnaisesta päivärahasta)
tai Kela (peruspäivärahasta)
kuluttajasta oleilijaksi
Ilman säästöjä tai kahden hengen talouden tuomaa joustoa, harvan talous tuosta vaan kestää tälläistä jaksoa. Säästäminen kannattaisi aloittaa vuosi, pari aiemmin. Itse säästin rankasti tasan viime syksyn – onnistui hyvin, mutta kertonee enemmän minusta kuin toimii yleisenä suosituksena:) Lyhyen ajan säästöt kun auttavat selviytymään ensimmäiset kuukaudet ilman mitään tuloja (korvaus maksetaan kuukauden jälkikäteen), mutta eivät tietenkään kata puolen vuoden totuttuja menoja.
Vaikka menoista karsitaan on plussaa kosolti! Oma aika, lepo, kiinnostaviin asioihin keskittyminen. Uni, treffit, lukeminen! Ilmaista on kävellä ja pyöräillä. Hankin jo etukäteen museokortin sekä rahoitin muutaman ulkomaan matkan. Kaupunki tarjoaa edulliset liikuntapaikat ja kirjastot. Jääkö jostain paitsi?
Ajankuluksi ei shoppailla uusia vaatteita tai aurinkolaseja. Meillä se on tarkoittanut myös lähikaupan vaihtumista Lidliin ja mm. Whatsup puheluja. Risteilyille mennään aiemmin kertyneillä bonuksilla ja ystävien piffaukset leffaan tai lasilliselle tuntuvat sydämessä!
Ps. Jokunen ystävä lukee blogia myös lomillaan. Kiitos siitä, olen otettu <3 !
Google Analytics listasi lukukaupunkeja mm. Islannissa, Brasiliassa, Burmassa, Englannissa, Jenkeissä, Ruotsissa, Virossa, Espanjassa sekä Thaimaassa.
Kiva, että selvensi yksityiskohtia vuorotteluvapaan saamiseksi. Kuten myös selviytymisestä vähemmällä rahoilla sen aikana. Kaikkineen valoisa mielikuva asiasta!