Ei sull o kuumaa koiraa myyrä? – vko 19

Äitienpäiväksi Tampere

Sisältää: vierailut siskon, veljen, isän ja äidin luona. Yhteen viikonloppuun nämä mahtuvat, mutta hyvää tahtoa tarvitaan ja pientä säätöä tulee aina. Nyt oli myös uusia koteja nähtäväksi. Me sisarukset asumme tällä erää kaikki yläkerroksissa, isojen parvekkeiden ja avarien taivasnäkymien parissa. Jokaisen kodista voi katsella kattoja ja seurata ilmoja. Helsingissä meren lähellä, Tampereella yhdet Näsijärven, toiset Pyhäjärven rannoilla. Kaupunkien historiaa ympärillä, mutta myös muuttuvaa kaupunkikuvaa. Tampereesta on kovaa vauhtia tulossa tullut suuri kasvukeskus Suomeen. Niin paljon mittavia muutos- ja kehityskohteita oli nytkin havaittavissa. Helsingin lisäksi sinne saadaan Suomen kaupungeista toisena nykykäyttöön lähivuosina ratikkalinjat. Ratinan stadionin kylkeen kohoaa uusi kauppakeskus. Juuri mainittiin uutisissa ison Kansi-hankkeen rakennelmien saaneen tuulta alleen rahoituksen merkeissä. Vastaava kompleksi voisi Helsingissä olla Sompasaaren ja Kalasataman Redi. Hurjaa menoa Tampesterissa…

Oli mukava nähdä perhettä, luksusta siirtyä paikasta toiseen kyydillä:) Äidin auto starttaa ja sukkuloi siirtymisissä tuon tuosta. Tällä kertaa yksi väli mentiin myös isän kyydissä. Harvassa on ne kerrat kun tämä tamperelaistaustainen on nyssellä viime vuosina mennyt;) Tämä seikka sekä jatkuvassa muutosprosessissa oleva kaupunki johtaa myös osin siihen, että en enää ihan täydellisestä Tampere-oppaasta menisi.

Pyhäjärven rannalla siskon koiran lenkityksellä nousi monenmoisia muistoja aina Speedway-radoista Pyynikin harjun näkötorniin. Löytyipä vanhan hylätyn kulkutautisairaalan pihapiiristä berliiniläishenkisiä taiteilijatiloja ja taidepläjäyksiä. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema talouskoulu (kuten siskoni sitä edelleen nimittää) on yksi kauneimpia koulurakennuksia ihan ydinkeskustan lähipiirissä.

Linnainmaa, Kaleva, Tammela, Kaakinmaa, Pyynikki ja Lamminpää. Spotteja kartallamme. Yksi alue on vielä mainittava. Pispala! Sehän on muillekin kuin tamperelaisille pääsääntöisesti tuttu paikka. Lauri Viita, Pispalan pulteri, Haulitorni, Pispalan rinteiden portaat (joita jääkiekkoilijat ja muut urheilijat käyttävät treenaamiseen), Näkötorni ja sen kuulut munkit. Pispalassa on niin paljon paikallishistoriaa. Harju, joka laskee toisella puolella Näsijärveen ja toisella Pyhäjärveen. Pittoreskit puutalot voivat olla toiselta puolen yksi- ja toiselta puolen nelikerroksisia johtuen rinteen jyrkkyydestä. Tuollaisessa lapsuuttaan asui myös oma isäni. Pispala on entinen työväen asuinalue, jonka arvon ymmärsivät kauan sitten taiteilijat ja kulttuuriväki olavi virtoineen ja pauli hanhiniemineen, mutta joka sittemmin on muuttunut halutuksi keskiluokkaisemmaksi asuinalueeksi.

Yksi Hot Spot Pispalan harjun valtatiellä on klassikko vuodesta 1962. Vaakon Nakki! Hitsi miten legendaarisia juttuja liittyy ko. kiskaan. Siis snägäriin eli nakkikiskaan. Allekirjoittanut muistaa lapsuudesta kuinka sinne ajettiin hakemaan paperikääreessä – no, höyrytetty nakki. Paluumatkalla kotiin tuli uni silmään auton takapenkillä, mutta nakki piti saada. Ikää tuolloin noin 4 vuotta:) Nuorille lukijoille tiedoksi, että mäkkärin par’aikaa pyörivä tv-mainos perustuu realismiin. Ennen oli aika ilman Mc Donaldseja ja juu, jopa Fafaseja.

Kuuma koira, Pömpeli vai Kivimies?

Lauantai-iltana satuimme huudeille ja pikaäänestyksellä 3-0 päädyttiin pysäköimään Vaakon Nakin kohdalla. Suosiosta kertoo jono sekä onnistuneesta brändin kirkastuksesta nuorten hipstereiden lähihengailu. Luukulla paljastuimme mieheni kanssa heti kättelyssä tilauksiemme perusteella ulkopaikkakuntalaisiksi (=helsinkiläisiksi). Äitini oli ainoa, jonka tilauksen jäljiltä ei tarvinnut muistiota kirjoittaa…;) Saimme tiskin alta kiskan törkeän hienon kangaskassin, jota nyt sitten ylpeänä Helsingissä mukana kannetaan! Vahva suositus ennen tai jälkeen illanvieton, miksei muutenkin paikalle. Sinne!

Äitienpäivä vietettiin ihanan brunssin, taidenäyttelyn ja konsertin spekseillä. Sara Hildenin upea taidemuseo Särkänniemen kupeessa järjesti Jarmo Mäkilän retrospektiivisen näyttelyn esittelykierroksen ja päälle vielä äitienpäiväkonsertin piano, tenori ja baritoni meiningillä. Jees – hyvä kombo!

Ps. Tampereen kiäli on haltuunotettavissa Kummelien, Pahkasian ja manserockin lisäksi monin eri tavoin. Googlettamaan.