Tuubista kesään! Berliini ❤️ – vko 20

Cafe Marlene
Cafe Marlene Prenzlauer bergin alueella.

Aina toimiva Berliini. Tällä kertaa sinne lähdettiin vähän rankemman mutkan kautta. Olin siis lähtöä edeltävänä päivänä lounastreffeillä ystävän kanssa ja edellisestä kerrasta oli piiitkä tovi. Energisöityneenä keskusteluistamme lähdin hitusen viime tinkaan kohti Meilahden kolmiosairaalaa. Minullahan on joitain vuosia sitten löydetty aivokasvain. (Kasvain on hyvänlaatuinen, mutta niin hankalassa kohdassa, että sen leikkaamiseen liittyy riskejä. Niinpä toivomme vain aina, että se ei olisi kasvanut…). Kasvainta kontrollikuvataan MRI- kuvantamisella ja se hetki oli edessä viime maanantaina. Saavuin paikalle liian myöhään, jotta diapam-rauhoitus olisi ehditty antaa. Hyvillä energioilla ajattelin, että testataan nyt kahdeksas kuvantaminen sitten ilman esirauhoitusta. No, tiedätte tunteen kun viime hetkellä tajuaa tehneensä pahan virhearvion… Kanyyli käsivarressa varjoainetta varten, hälytyspumppu toisessa kämmenessä valmiina hätäkeskeytykseen ja hoitajan sanat silmiä ei sitten kyllä kannata avata siellä. Täysi kuolemanpelko ja paniikki iski heti, kun minut oli päätä myöten työnnetty ahtaaseen laitteeseen. Liikkumiskielto, pään yli kiinnitetty kova verkko, aivan hirvittävä kivilouhostyyppinen kirskunta ja meteli. Siinä on niin monta epämiellyttävää tekijää ahtaanpaikan kammoiselle, että huoli tuloksistakin unohtuu. Ajatuksissa vain kauhu ja keskeytyshalu, kunnes syvähengityksellä saa tilanteen jotenkin haltuun. Silti jokainen sekunti kovaa tsemppausta ja itsesuggestiota! Ei ikinä enää tuubiin ilman rauhoitusta!

Koriskenttä
Ollaanko Berliinissä vai New Yorkissa?:) Pappelplatz.
Berliini ja k-e-s-äloma 

New Yorkin ohella ehdottomiin suosikkimatkakohteisiini kuuluu Berliini. Fiilis vapisevana vietetyn kuvantamispäivän jälkeen olikin huipussaan, kun suuntasimme aamupäivästä lomalle.  Mitä lomaa vuorotteluvapaalainen nyt muka tarvitsee voisi joku kysyä…? No ainakin historiallisen talvisen kevään jälkeen kesäistä lämpölomaa;) Syitä oli muitakin. Hääpäivän vuosiviikko, Islannissa asuvan tyttären tapaaminen ja aina toimiva Berliini. U-bahn, S-bahn, ratikat ja niitä varten rakennetut raidesillat. Kaupungin halki mutkitteleva Spree-joki. Tuhannet vehreät puut puistoissa ja katujen varsilla. Rouhea kaupunki modernien ja vanhojen rakennusten keskellä. Historiaa kaupungista ei puutu, kuten ei myöskään kiinnostavia museoita, muraaleja, kauppoja, ravintoloita ja baareja. Berliini on iso maantieteellisesti, mutta siellä kuin huomaamatta voi myös unohtaa nuo kätevät ja helpot raideliikennevälineet ja mennä porskuttaa vain käppäillen läpi entisen idän kohden entistä länttä tai sikin sokin ees taas <3. Viikollamme oli 28-30 asteen hurmaavat hikihelteet, mutta joka päivälle tuli silti askelmittariin noin 20 km matka kävellen.

Jatka lukemista ”Tuubista kesään! Berliini ❤️ – vko 20”

Islannissa mieli huutaa ”Hu”!! – vko 4

Onpa jees matkustaa maanantaina!

Viikko alkaa ikäänkuin virallisesti hyvin:) Neljäs viikko vuorotteluvapaalla siis Islannissa.  Iceland Airin kyydissä Reykjavikiin. Lento oli miellyttävä. Hyvät jalkatilat, viihderuutu nenän edessä kuin pitkän matkan lennoilla ja jopa hyvät snackyt.

Perillä se sitten jysähti; ei ole kauniita spotteja. On kaunista. Ei siirrytä yhdestä paikasta parempaan, vaan koko ajan on kiinnostavaa. Lentokenttäbussin saapuessa Reykjavikiin oli jo pimeää, mutta joka puolella loisti valoja ja kaupunki vaikutti alueena suuremmalta kuin olin ennakkoon kuvitellut. Tuntui että tullaan kaupunkiin.

Hotellimme Hlemmur square oli loistavalla sijainnilla ja huone miellyttävä. King size bed itse asiassa yksi parhaita hotellisänkyjä koskaan. Comfi! Kylppärissä oli pikku parveke ja näkymät värikkääseen kaupunkiin. Laugavegur ostoskatu ja kaikki kivat persoonalliset kuppilat, baarit ja levykaupat korttelin päässä.

Jatka lukemista ”Islannissa mieli huutaa ”Hu”!! – vko 4″

Arki on parasta, välillä se etenee nopeasti – vko 3

arki vapaalla

Maanantaihin oli sovittu iltapäivä ystävän kanssa. Halatessamme sanoin että halataan kovaa, koska nähdään vain nelisen kertaa vuodessa:) Ystäväni tytär oli ottanut historiallisen askeleen juuri tänään – ensimmäistä kertaa itse koulusta voimistelutreeneihin Kisahalliin. Aikamoista! Katsoimme hetken tyttöjen treenejä ja siirryimme lounaalle Beijing8 ravintolaan herkuttelemaan dumplingseilla. Oli taas paljon missä mennään -jaettavaa <3.

Jatka lukemista ”Arki on parasta, välillä se etenee nopeasti – vko 3”