Aika monelle oli unelmien täyttymys nähdä Foo Fighters Helsingissä Hietsun rannan Rock the beach-festareilla. FF soittaa ja meri sekä yleisö kylpee auringossa!
Yöpöydälläni on pöytälamppuun nojannut kuukausikaupalla polaroid-kuva tyttärestäni. Pienellä pöydällä on arjessa isohko merkitys. Sitä silmäillään päivittäin ja koska se on sängyn vieressä, pitää käden ulottuvilta löytyä aina hyvää luettavaa. Yöpöydällä säilytetään usein myös pieniä henkilökohtaisia tavaroita – ei ole epäselvää kumpi pöydistä on mieheni ja kumpi minun. Tukkalenksu, Marshallin nahkaiset kuulokkeet, vihkisormus. Muun muassa nämä ja se kuva tyttärestä. Joka ainoa yö paikallaan. On lohdullista ajatella, että valon sytyttäminen pimeässä paljastaa rakkaat kasvot, samoin kuin lukeminen tai musiikki viihdyttää ja vihkisormus voimaannuttaa aamuisin uuteen päivään.
Yhdessä päivässä ehtii iloisesti luokkaretkeillä Turussa!
Helsinki-Turku-Helsinki yhdessä päivässä
Helsinki-päivän alla teimme retken Turkuun. Koko juttu oli aika spontaani ja päivän ohjelma melko intuitiivinen. Halvat bussiliput hankittiin tosin kuukausia sitten ja perillä sekä keli, ohjelma että kaupunki myötäili meitä luokkaretkeläisiä. No, jokainen muistanee luokkaretken tunnelman. Jotain pientä ekstraa ja vapautta luvassa pienen matkan päässä. Ja vähän herkkuja päälle! 😀.
Turussa paistaa aurinko (– aina). Näin kehuskelee länsirannikon tyypit ja eipä tuo pettänyt tälläkään kertaa. Olimme maksimoineet perillä oloajan, joten ei yhtään myöhemmin kuin 7.40 lauantaiaamuna lähti bussimme Helsingin Kampista. Selvisimme joten kuten ajoissa liikkeelle, mutta perillä ei mennyt montaa hetkeä tajuta aamu-unisten retkeilijöiden vaatetuksen ontuneen. Mieheni kaipaili shortsejaan ja minä hellemekkoa. Kesä, tänään!
Jacob Hashimoton näyttelyssä Wäinö Aaltosen museossa.
Romanttista flaneerausta
Ohjelma muotoutuu välillä kuin itsestään. Wäinö Aaltosen museo ja Turun taidemuseo starttasivat uusilla näyttelyillä juuri retkemme aattona. Jacob Hashimoton ja Robert Doisneaun työt olivat tuoreeltaan nähtävissä. Inhimillisen mustavalkovalokuvauksen uranuurtajan (Henri Cartier-Bressonin ohessa) kuvat olivat lähes kaikki entuudestaan tuttuja, mutta silti näyttelyksi koottuna kovin kiinnostava setti. Itse museo on puistomaisella Puolalanmäellä niin upea ilmestys, että jo sen takia sinne kannattaa kivuta Kauppatorilta. Koska päivä oli kuin morsian etc. oli ihan pakko juoda myös kaffet museon edustalla kauniissa miljöössä. Tuntui kuin Doisneaun Minun Pariisini-näyttely olisi jatkunut ulos asti.
Näkymä Riviera leffabaarin aulasta Harjukadulle. Raikas tuulahdus, leffoja, musiikkia ja virkistysjuomia. Iso peukku!
Go-HEL-Go!
Tässä tulee nyt huoleton Helsinki Pit Stop -postaus! Helsinki ihan särmääntyy silmissä tässä kohtaa vuotta. On ne viralliset synttärit edessä 12.6. eli Helsinki-päivä(Suomi 100 v -juhlavuoden kunniaksi kaksipäiväisinä). Mutta jo toukokuun puolella tärähtää… Heittelen tänne mielivaltaisesti omia suosikkejani ja tämän kevään juttuja, joihin olen törmännyt. Osa siis jo auttamattomasti ohi ja done, mutta toistuvina tapahtumina ansaitsevat tulla mainituksi. Toivon, että joku helsinkiläinen sisko tai veikko löytää jotain uutta kivaa näistä, ja tietenkin kaikki ne Helsinkiin työ- tai lomamatkoillaan satunnaisesti keikahtavat tyypit:) Joskus kiireaikataulussa pienikin piipahdus naapurikortteliin riittää tuomaan kosolti energiaa ja iloa. Let’s go!
Punavuori-Ullanlinna, päiväkatsaus
Vapustahan kaikki alkaa. Sen paraatipiknik tuli jo mainittua pari postausta sitten. Vastaavaa Get together -vappupiknikkiä ei osallistujamäärältään tai perinteiltään kyllä muualta Suomesta löydy, joten joskus kannattaa ottaa tuokin ajankohta Helsingin päiväreissun kohteeksi.
Parissakin kohtaa on onnistuttu ja hyvin, kun astuu Tehtaankadulla sijaitsevaan Staff Wine baariin sisään. Tihkuva tunnelma sisälle siivilöityvine valonsäteineen, ja voit heti kuvitella olevasi lasillisella ranskalaisessa korttelibaarissa. Me like! Lähikortteleissa pysyäksesi saat hyvät kaffet vaikkapa ihastuttavastaBrooklyn Cafe’sta. Paikan perustivat vuonna 2011 brooklyniläissiskokset ja se osuu New York -henkisenä täydellisesti Viiskulmaan. Jos lounaspaikka sattuisi uupumaan, ja jalkasi hengaa edelleen näillä huudeillä, Lungi on nimensä mukainen. Tehtaankatu-Viiskulma-Korkeavuorenkatu –reitti kattaa jo aika hyvän setin kahviloita, putiikkeja ja muuta mielenkiintoista. Lisäksi voit huoletta hieman eksyillä lähikaduilla joka suuntaan, se on jopa suotavaa, jotta kaikki muut alueen helmetlöytyvät!
